Siirry pääsisältöön

Porvoon ampumisvälikohtaus – murhenäytelmä nro 250


Jälleen se tapahtui. Tällä kertaa Porvoossa 6.7.2010 sattui ampumavälikohtaus, jossa henkensä menetti kolme ihmistä. Entinen henkirikollinen, juuri vankilasta vapautunut miespuolinen henkilö, riitaantui McDonald’sin autokaistalla olleiden muiden asiakkaiden kanssa ja päätti teurastaa nämä. Tapaukseen liittyi pinnallinen riita, päihteitä ja luvaton ase.

Uskomatonta. Miten tällaista voi sattua jatkuvalla syötöllä täällä Suomessa? Eivätkö vastikään sattuneet koulusurmat, perhetragediat ja kauppakeskus-teurastukset ole opettaneet mitään? Eikö hallitus saa tehtyä minkäänlaisia muutoksia, joilla näitä voitaisiin edes jotenkin ennaltaehkäistä? Mihin tämä maa on oikein luisumassa?

Paljon kysymyksiä ja paljon asioita, jotka herättävät äärimmäistä pelkoa. Tällä kertaa suurin kysymys herää kuitenkin siitä, että miksi mielenterveydeltään sairaiden ihmisten annetaan kulkea vapaina kaduilla? Varsinkin kun otetaan huomioon, että Porvoon ampujalla on taustalla oman vaimonsa tappaminen ja muita lukuisia väkivaltarikoksia. Porvoon ampuja päästettiin nimittäin suoraan elinkautistuomion jälkeen vapaaksi, ilmeisesti jopa armahduksen siivittämänä. Vapautuksen yhteydessä ei tehty minkäänlaisia psykologisia arvioita rikollisen tilasta. Vain ja ainoastaan sokea luotto ihmisen hyvyyteen, rangaistuksen kärsimiseen ja ”virheistä oppimiseen” riitti perusteeksi rikollisen vapauttamiselle.

Tällä kertaa se kostautui. Valtion välinpitämättömyys kostautui pahimmalla mahdollisella tavalla ja kolme täysin viatonta ihmistä menettivät henkensä. Yksi heistä oli ilmeisesti tulevan lapsen isä.

Onko meillä varaa tällaiseen? Onko meillä varaa siihen, että viattomat ihmiset joutuvat maksamaan omalla hengellään valtion tekemistä raaoista virhearvioinneista ja lainsäädännön puutteellisuudesta? Ei missään nimessä.

Suomen valtion tulisi miettiä aivan uudestaan järjestelmä, jossa rikollisia käsitellään. On päivän selvää ettei nykyinen pelkkä elinkautisrangaistus riitä turvaamaan kenenkään turvallisuutta. Vai uskooko hallitus, että pelkkä linnassa istuminen muuttaisi ihmisen terveeksi kansalaiseksi? Kuvitteleeko joku, että pelkkä rangaistus olisi ratkaisu yhtään mihinkään? Nykyistä käytäntöä vasten peilaten, asia on ilmeisesti osittain näin.

Muutoksia tarvitaan. Mielestäni pitäisi olla itsestäänselvyys, että rikollisille tarjottaisiin kaikki mahdollinen psykiatrinen hoito, mitä potilas tarvitsee. Kaikille psykologiaa lukeneille on varmasti selvää se, että psykologinen hoito tekee ihmeitä ihmisille. Psykiatrinen hoito on aina tervetullutta ja varsinkin rikollisten tapauksissa se on elintärkeää. Esimerkiksi jokainen henkirikokseen syyllistyvä ihminen on pääsääntöisesti mielenterveydeltään vakavasti sairas. Tällöin hoitoa on annettava todella paljon, ettei muiden ihmisten turvallisuus olisi jatkossa vaarassa. Erikseen on tietenkin järjestelmää hyväksi käyttävät rikolliset, kuten esimerkiksi taloushuijarit. Raja tulee kuitenkin siinä vastaan, kun aletaan puhua ihmisen fyysisen turvallisuuden vaarantamisesta.

Muitakin muutoksia voitaisiin tehdä. Muun muassa aselakiin voitaisiin tehdä sellainen muutos, ettei kenelläkään kansalaisella saisi olla kotonaan asetta. Kaikki aseet voitaisiin säilyttää niille kuuluvissa paikoissa, esimerkiksi ampumaseurojen ja metsästyskerhojen tiloissa. Tällainen muutos aiheuttaisi varmasti närää monessa ihmisessä, mutta nykyisessä tilanteessa kaikki keinot on käytettävä. Vaikka fraasi ”ihmiset tappavat, eivät aseet” onkin totta, niin esimerkiksi kouluammuskelut tehtiin laillisilla aseilla. Sen pitäisi riittää perusteeksi ainakin nykyisessä tilanteessa.

Yleisenä muutoksena Suomen valtio voisi tehdä sen, että se alkaisi kunnioittaa omia kansalaisiaan. Valtio voisi tukea paljon enemmän mielenterveyspalveluja, suunnata verorahat järkeviin asioihin (ei esimerkiksi panssarivaunuihin ja asevarusteluun) ja antaa mahdollisuutensa myös tuleville sukupolville (vr. ydinvoimajätteet tulevaisuudessa ja raiskatun energiakulutuksen mahdollistaminen). Tämä lienee kuitenkin liikaa pyydetty.

Toivon, että jatkossa myös rikolliset nähtäisiin ihmisinä. Vaikka vankiloissa varmasti annetaan nykyään terapiaa ja muita parannuskeinoja, niin psykologisia hoitoja on silti lisättävä. Enää ei riitä ajattelumalliksi se, että pelkkä rangaistus riittää. On herättävä nykyaikaan ja tajuttava, että asioihin on tehtävä paljon muutoksia. Jokaista ihmisarvoa on alettava kunnioittamaan tai muuten ajaudumme toisiamme vastaan. Ketään ei saa jättää yksin, ei edes sitä paatuneinta raiskaajaa tai sarjamurhaajaa.

Kaikki merkit viittaavat kuitenkin siihen, että järjestelmämme on tulossa tiensä päähän. Luonto kuolee käsiin, massat paisuvat, rikollisuus rehottavaa, talouskasvu on tulossa tiensä päähän ja ihmisiltä alkaa kadota oma identiteetti ja arvomaailma. Ei olisi mikään ihme, vaikka tällaiset ampumisvälikohtaukset yleistyisivät jatkossakin. Pelkään pahinta.

Toivottavasti olen väärässä.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Munaa suuhun
Niko Elias sanoi…
^ Sama